Alun perin kirjoitin Dance While the World Is Burning:n rohkaisuksi poikapuolelleni, jolla oli tuolloin paljon vaikeuksia elämässään. Tuntui, että hän halusi paeta ongelmiaan sen sijaan että olisi kohdannut ne ja yrittänyt ratkaista niitä. Omista kokemuksistani tiesin, että pakenemalla ongelmat eivät ratkea vaan ne vain kasautuvat ja suurenevat. Eivätkä ongelmat katoa yhdellä kertaa. Ne vaativat pieniä askelia eteenpäin, liian suuret harppaukset voivat lannistaa jo heti alkuun. Pienet muutokset ja askeleet eteenpäin taas antavat voimaa ja uskoa kokonaisuuden saavuttamiseksi: mahdottomasta tuleekin yhtäkkiä mahdollista.
Tajusin kuitenkin pian sanojen kirjoittamisen jälkeen, että biisi koskettaa ei pelkästään poikapuoltani, vaan koko hänen sukupolveaan. Me vanhemmat sukupolvet olemme jättäneet nuorille eteensä suuren urakan, koska olemme aiheuttaneet mm. ilmastokatastrofin omalla välinpitämättömyydellämme ja ahneudellamme. Heillä ei enää ole vaihtoehtoa olla välinpitämättömiä, vaikka ongelmat miten ahdistaisivatkin ja tekisi mieli unohtaa kaikki ja olla yhtä välinpitämättömiä kuin vanhempansa. Heidän tehtävä on nyt valistaa meitä vanhempia ja patistaa meitä mukaan pelastamaan heidän ja koko planeetan tulevaisuus. Jälleen muutos tapahtuu pienin askelin ja jokainen, vaikka tuntisikin olevansa pieni ja mitätön tekijä suuressa mittakaavassa, voi omalla panoksellaan ja esimerkillään vaikuttaa suurestikin ongelmien korjaamiseen. Esimerkkinä tästä vaikka Greta Thunberg. Yhden tytön protestista on kasvanut suuri kansainvälinen aktivistiverkosto!
Hewey – Fragile Dream